torstai 14. heinäkuuta 2011

OSM Käsivarressa, Päivä 0

Päivä 0. Matka Kilpisjärvelle

Yhteenveto: Retkikunta siirtää ahterinsa Somasjärven rantaan ja suorittaa tunnusteluja lähialueella.

Olimme varanneet lentomme Polar Lennolta sunnuntaiksi 3.7.2011 klo 18. Retkikuntamme pakkautui yhteen autoon Kaulinrannassa vanhempieni pihassa. Neljän ihmisen tavarat ja kajakit mahtuivat heittämällä Saksan ihmeeseen, osa tavaroista toki laitettiin sisään kajakkeihin. Matka sujui rattoisasti, Muoniossa syötiin ja Kilpisjärvellä oltiin reilusti ennen määräaikaa. Kävimme päivittämässä kalustoa vielä paikallisessa ostoskeskuksessa. Ja, vaikka nälkä ei vielä vaivannut, kävimme syömässä napamme ähkyyn Ida-Sofien buffetissa. Eipähän tarvitsisi laittaa ruokaa heti Somasjärvellä.

Lentosatamaan saavuimme silti jo ennen viittä. Pienen odottelun jälkeen lentokone laskeutui ja lipui laituriin. Finanssipuolen jälkeen aloimme pakata ensimmäistä koneellista. Saimme kehut kuivapakkausten pakkaamisen helppoudesta ja lentokone oli valmis viemään etujoukon, minut ja Taavin, Somakselle. Mukana seurasi varmaan 80 % tavaroista, joten lentoonlähtökiihdytys oli pitkä. Itse maisemalento oli aivan liian lyhyt kauniissa kesäkelissä. Tavarat oli nopeasti purettu Somasjärven etelärannan hiekkarannalle ja kone lähti hakemaan Sannaa ja Petteriä. Kone palasikin 45 minuutin päästä, juuri kun oli saanut kalavehkeeni valmiustilaan. Jälkimmäisen koneen rantautuessa kello oli vasta 18.30, joten meillä oli mukavasti aikaa kierrellä lähiympäristössä ennen nukkumaanmenoa.

Tepastelimme aluksi leiripaikastamme kohti Somasjärvestä Somaslompoloon laskevan joen luusuaa, itse luonnollisesti virvelin keralla. Rajavartioston tuvan edustalla raudut pintailivat heittoetäisyydellä. Toisella heitolla rantaan päätyikin Somaslompoloon perusrautu, joka päättyi graavimakupalaksi aamupalalle. Pintailu rannassa loppui, eikä muuta saalista tullut. Raudut pintailivat muutaman sadan metrin päässä jyrkän rannan tuntumassa, mutta emme viitsineet kävellä sinne asti. Palasimme leiriin. Raudut kuitenkin tuikkivat myös leirin edustalla, heittoetäisyyden ulkopuolella. Petterin kanssa kävimme virveleinemme kävelemässä Sieiddesaivan rannassa. Raudut pintailivat jyrkän rannan tuntumassa vastapuolen seitakivien kohdalla, mutta ilmeisesti säikähtivät lipan mulahduksia. Lisäksi lounainen tuuli kääntyi itään päin, mikä lopetti kaiken pintailun. Palasimme leiriin ja teehetken jälkeen painuimme nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti